Year 2009

Aki & Penny

c Taina Peltonen

c- Taina Peltonen

c- Taina Peltonen

13.10.2009
Syksyn aikana olemme tutkituttaneet Pennyn: saimme kennelliitolta lonkka- ja kyynärkuvauslausunnon. Pennyn lonkat ovat A/A- tasoa ja kyynärät 0/1. Silmät on myös todettu terveiksi. Samassa anestesiassa kuvattiin myös selkäranka, joka on myös täysin terve.

 
5.9.2009

Lähdimme kaksin Pennyn kanssa ajelemaan aamutuimaan Valkeakoskelle luonnetestiin. Kerättiin Taina ja Aki kyytiin matkan varrelta Tampereelta. Aamupäivän aikana seurattiin Chilin, Zicon, Samirin ja Shombayn testit. Lounaan jälkeen olivat vuorossa Enska, Evy, Matilda ja Penny. Testin vetäjänä toimi loistava Barbro Börjesson
Ensin oli vuorossa vieraisiin ihmisiin suhtautuminen ja luokseenpäästävyyden testaus. Penny suoriutui tästä osiosta mielestäni erittäin hyvin. Tämän jälkeen testattiin takaa-ajoviettiä, koira ampaisi heti irti päästyään vauhdikkaasti vieheen perään. Seuraavaksi siirryimme pellole, jossa pomppi 'hirvi' eli Kaatialan Heidi huovan alla. Penny lähestyi omituista olentoa, mutta jäi odottamaan ihmisiä jonkin matkan päähän. Katse pysyi tiiviisti hirvessä. Rohkaisua ja seuraa saatuaan uskaltautui haistelemaan tyyppiä ja huomattuaan olion ihmiseksi, intoutui nuolemaan Heidi-paran naaman ylt'ympäriinsä.
Siirryimme metsän laitaan 'peikkometsään'. Polun varrella oli pahvisia pelottavia ukkeleita. Juoksin polkua pitkin koiraa huudellen piiloon puiden taa. Koira päästettiin irti; tyttö pyöri hämmentyneenä ja kuuleman mukaan yritti halea hieman apuja Tainalta. Mutta löytyihän se mamma! Tapahtuma toistettiin ja samalla kun koira juoksi luokseni, lävähti yksi makuullaan oleva peikko pystyyn. Tällä kertaa Penny löysi minut nopeammmin.
Haalariosiossa kävelin koiran kanssa polkua pitkin ja eteemme lävähti pystyyn haalari. koira kavahti tätä ja jonkun aikaa sitä tuijotettuaan kierteli ja kaarteli ja oli melkoisen epävarma näystä. Rohkaisua saatuaan uskalsi tulla haistelemaan haalaria. Samalla polulla testattiin myös räminää, kovan äänen pitävät ketjut rämisevät metalliritilällä. Tämä säikäytti koiraa vain vähän ja Penny suostui haistella ja tutkia äänen aiheuttajaa lähes välittömästi. Penny palautui näistä säikähdystä aiheuttavista tapahtumista todella nopeasti.
Seuraavaksi oli kelkan vuoro; Lena veti narun päässä olevaa kelkkaa, jonne oli rakennettu pipopäinen tyyppi. Koira tuijotti ja tuijotti kelkkaa, menimme pikkuhiljaa lähemmäs tutkimaan sitä. Tämän jälkeen kävelimme jälleen peltoaukealle, jossa haahuili kaksi haamua. Ne lähestyivät meitä pikkuhiljaa. Penny toljotteli niitä ihmeissään ja jonkun ajan kuluttua lähestyi niitä hiljalleen. Kävimme yhdessä riisumassa aaveet ja altahan paljastui tavallisia, mukavia ihmisiä!
Viimeisenä testattiin laukausvarmuus. Penny ei reagoinut ammuntaan, sen tiesin jo etukäteen. Testi sujui mielestäni pitkälti odotuksieni mukaan, positiivinen. Yllätys oli koiran hyvä keskittymiskyky ja nopea palautuminen. Rohkeutta toivoisin ipanalle lisää. Tässä tulokset:

Ruotsalainen luonnetesti, Barbro Börjesson
Luoksepäästävyys: avoin ja luokseenpäästävä, helppo saada kontakti +3
Takaa-ajovietti:     suuri,seuraa nopeasti, näyttää selvästi kiinnostuvan vieheestä +3
Sosiaalinen taistelutahto: pieni, vastaa voimattomasti leikki- ja taistelukutsuihin kiinnostus voi lisääntyä myöhemmin +1
Temperamentti:     vilkas, utelias ja sopeutuva, aloittaa nopeasti +3
Terävyys:             pieni,agressiivisia signaaleja ilman painokkuutta +1
Puolustushalu:        pieni, vastaa muutaman kerran, voi vahtia luovuttamatta +1
Hermorakenne:      taipumusta hermostua. Hieman keskittymätön tai hidas   palautuminen.Voi esiintyä useita sijaistoimintoja. +1
Kovuus: Pehmeä, alistuva käytös ja 'pentumaisuus' häiritsevät usein +1
Rohkeus: pieni, tarvitsee ohjaajan tukea useimmissa tilanteissa -1
Keskittymiskyky: hyvä, keskittyy testitilanteissa, mutta välillä keskittymätön niiden välissä
Palautumiskyky: nopea, ratkaisee kaikki tilanteet paikan päällä, voi välillä tarvita hieman aikaa.
Laukausvarmuus: laukausvarma, ei reaktiota.

  30.8.2009

Kesäkauden viimeinen näyttely meidän osalta pidettiin Tervakoskella.
Tuomari oli erittäin tiukka herra ja saatiinkin nähdä todella mielenkiintoinen päivä. Vain yksi narttu ja yksi uros ylsivät erinomaisen yltävään arvosteluun. Penny sijoittui luokassaan neljännelle sijalle.
Nyt pidämme taukoa näyttelyistä, seuraava happening tällä saralla lienee Jyväskylässä marraskuussa.

21.-24.8.2009

Renaultiin pakattin; Taina, Penny, Aki ja Sunna, sekä aimo kasa kamaa.
Matka Viron Baltian Voittaja näyttelyyn alkoi. Tavattiin satamassa Liisa ja Pelle, sekä Nina, Eddie ja Vilho. Laivamatka sujui ihan ripeästi ja kaupassa käynnin jälkeen suunnattiin eksoottiseen majapaikkaamme Hotelli Stroomiin. Illalla käytiin syömässä Tallinnan laitamilla italialaisravintolassa. Aamupalan jälkeen siirrettiin sakki Kalevi Stadiumille ja pystytettiin leiri ruohokentälle. Päivä oli kaunis ja aurinkoinen.
Tulokset puhuvat puolestaan: Penny sai kotiin tuomiseksi Viron sertin ja vara-cacibin, joka vahvistetaan cacibiksi. Näin leivottiin prinsessasta Eestin muotovalio! Lisäksi saatiin niin arvokas ulkomaan cacib.
Sunnuntaina oli vuorossa VI-ryhmän erkkari Baltian Voittaja -näyttelyn yhteydessä. Penny asetettiin täällä paras narttu kehässä sijalle 4. Sunnuntai-ilta vietettiin pääasiassa punkkien pohjalla ja maanantaiaamuna matkattiin koto-Suomeen. Ennen laivaan menoa hamstrattiin 'hieman' herkkuja Tallinnan ruokakaupasta. Matka oli loistava, kiitos vielä kerran upeasta matkaseurasta!

 15.8.2009

Tänä päivänä suoritettiin Pennyn virallinen debutointi maastojuoksukisailuihin.
Ajettiin Mustialaan kisapaikalle ja selvitettiin viralliset kuviot. Ensimmäinen juoksu sujui Pennyltä loistavasti. Tyttö sijoittui upeasti alkueristä neljännelle sijalle. Finaalissa Penny päätti parin sadan metrin juoksun jälkeen tehdä pikku oikaisun ja kadotti vieheen pitkään heinikkoon. Hetken etsittyessään, Penny luovutti ja pinkaisi mamman luo.
Kaikenkaikkiaan vietettiin todella hauska kesäpäivä erittäin mukavassa seurassa ja jatkoa seuraa varmasti. Niin mukavaa oli!

 
26.7.2009

Sairastelu nosti päätään jo Oulussa, mutta työviikko oli pakko hoitaa. Sunnuntaiaamuna olo oli kaikkea muuta kuin ok, mutta kuskattiin kuitenkin itsemme näyttelyyn Mikkeliin. Muistikuvat on hieman haparoivan olotilan takia heikohkoja, mutta päälimmäiseksi jäi taas tunne, että kehän laidalla tunnelma oli mitä mainioin! On niin mukava nähdä tuttuja. Thumba sai Suomen muotovalion arvon, hienoa! Zorro valittiin jälleen parhaaksi urokseksi ja Eeben valikoitui parhaaksi nartuksi. Ihana Eeben sai cacibin ja rotunsa parhaan pystin. Tyttö sijoittui vielä RYP-ykköseksi. Onnittelut vielä kertaalleen! Penny palkittiin paras narttu kakkosena ja vara-cacibilla. Nyt alkaakin muutaman viikon näytelmätauko ja kunhan tästä taudista päästään, ruvetaan treenaamaan maastojuoksua. Koppa on jo hankittu ja muutama treeni vedetty. On tosi kivaa hommaa! Sieni- ja marjametsätkin kutsuvat, tuntuu, ettei vuorokaudessa tunnit riitä näihin houkutuksiin;)

17-19.7.2009

Autoon pakattiin kassi poikineen, sekä Aki, Penny, Taina ja minä ratin taakse. Nappi lautaan ja nokka kohti Oulun Nallikaria. Perillä oltiin perjantai-iltana klo 19 aikoihin ja kotiuduttiin mökkiin hienosti. Tiina ja Sera kävivät meitä moikkaamassa ja myös Make Zorron ja Utan kanssa. Päästiin korkkaamaan kuoharit valiotytön kunniaksi! Ilta venähti, mutta aamulla herättiin reippaasti kuuden aikaan...Kerettiin  jopa kävelylle meren rantaan.
Oulun ravirata oli oivallinen ja tilava näyttelypaikka. Kehä oli nurmikentällä. Aki selviytyi urosten toiseksi parhaaksi Harri Lehkosen arvostelemana ja sai cacibin. Penny nappasi narttujen ykköspaikan ja palkittiin näin myös cacibilla. Rotunsa parhaan  kehään päästiin jälleen Zorron kanssa. Zorro vei pidemmän korren ja me lähdimme etsimään kaupungista ruokapaikkaa. Hyvää ruokaa löytyikin ja pääsimme nauttimaan sen oikein kynttilänvalossa ;)
Nääntyneinä palattiin mökille köllöttelemään ja keräilemään hukkuneita voimia. Make ja Lari saapuivat illalla kyläilemään ja jaariteltiin jokunen tovi kaiken maailman asioita, lähinnä koiramaailman kuulumisia. Yön pimetessä päätä tyynyyn, olihan edessä vielä toinen näyttelypäivä. Sunnuntaiaamu näytti kelin puolesta jopa paremmalta kuin lauantai. Koko viikonloppuna ei, ihme kyllä, ollut yhtään vettä ilmassa. Pakattiin kamat kasaan ja luovutettiin mökki pois ja takaisin kisatunnelmaan. Sunnuntaille tuomariksi oli valikoitunut hurmaava Sakari Poti. Hän osasi todella ottaa yleisönsä ja kuuluvaan ääneen arvosteli koirat, niin että muutkin kuin omistaja sen kuuli. Kehäsihteerikin oli todelinen persoona!
Koirat kehässä olivat samat kuin edellisenäkin päivänä, näin kävi loppujen lopuksi myös ROP-kehässä. Siellä oli taas isän ja tyttären kisailu, tällä kertaa tuntui, että tuomarilla oli hieman vaikeuksia tehdä päätöstä. Zorron hän valitsi etenemään ryhmiin ja me tytöt ja Aki matkustettiin Vaskikellon kautta kotiin.
Kiitos seurasta, Taina ja Aki!

 12.7.2009

Sunnuntaiaamuna normaali-ihmisten vielä kääntäessä kylkeä, kerättiin porukka ja kamat Renaultiin ja aljeltiin Laukaan kaikkien rotujen näyttelyyn. Saatiin mukaamme myös Taina! Suomen kesä näytti jälleen 'parhaat' puolensa ja vettä tuli kuuroluontoisesti kuin aisaa.
Tuomariksi meille tuli kehään hurmaava Harry Tast. Herra ihastui Pennyyn ikihyväksi ja kehui tyttöä vuolain sanavirroin. Sanoi neitokaisen olevan täydellisesti rotumääritelmän mukainen. Mikäpä voikaan olla mukavampaa kuin kuulla kehuja omasta koirastaan. Tuomari sijoitti Pennyn rotunsa parhaaksi ja näin valioitui Mahiri Retta's Eternity upeasti kymmenennellä sertillään kahden vuoden ja kahden päivän iässä. Samaan syssyyn valioitui VSP-Harjaselän Originaali. Grattis!
Ryhmäkehän tuomarin pestin hoiti Tanya Ahlman-Stockmari ja pian huomasimme pokkaavamme ryhmämme ykköspytyn. Upeaa! Tässä vaiheessa rupesi onneksi aurinko paistamaan ja rhonttineito nautti esiintymisestä täysin siemauksin. Jännitys tiheni entisestään, eikä tunnelmaa latistanut lainkaan tieto, että BIS-kehän arvostelijana toimi vanha tuttu Harry Tast. Kisa oli kova ja kaikki kilpailijat todella upeita rotunsa edustajia. BIS-kehän erikoisien käänteiden jälkeen kuulimme kuuluuttajan kutsuvan meidät vastaanottamaan näyttelyn parhaan koiran tittelin. Penny oli siis BIS-1 !!! Päihitimme yli 1900 kanssakilpailijaa. Teimme osaltamme historiaa: Penny on ensimmäinen rhodesiankoiranarttu, joka on valittu kaikkien rotujen näyttelyssä näyttelyn parhaaksi koiraksi (BIS). Meidän upea tyttö ei olisi voinut valioitua upeammalla tavalla. Ja vain kahden vuoden ja kahden päivän iässä.
Hulvaton ryhmämme pakkasi kamat autoon ja pokaalit kainaloon ja matkasi Jämsään luurit kuumina paistamaan pihvejä. Ilta menikin onnitteluja vastaanottaessa ja ilmassa leijuen. Itse sankari söi mahansa täyteen ja painui vällyihin näkemään unta tulevasta matkasta Ouluun Akin kanssa. 

 19.-21.6.2009

Suunta kohti pohjoista. Aamutuimaan alkoi ajomatka kohti Rovaniemeä. Iltapäivällä majoituttiin CityHotelliin. Hetken hengähdystauon jälkeen lähdettiin tapaamaan Makea, Zorroa ja Utania leirintäalueelle.
Ilta vierähti mukavasti siinä, kunnes oli aika lähteä unille. Lauantaipäivä tutustuttiin lähitienooseen ja käytiin tervehtimässä Joulupukkia !
Sunnuntaiaamuna aamiaisen jälkeen pakattiin auto ja siirryttiin näyttelypaikalle. Alue oli tosi inhottavalla karkealla hiekkakentällä. Seura oli mukavaa ja kelikin aivan upea tähän touhuun. Pennyn veli Rambo saalisti toisen sertinsä, sekä ensimmäisen cacibinsa, onnea! Rotunsa parhaan kehässä kilpaili Penny edelliskerran tapaan Zorron kanssa. Zorro palkittiin rotunsa parhaana ja Penny vastakkaisen puolen parhaana. Pennyn 9. serti ja 3 cacib oli totta. Zorron upea päivä kruunattiin vielä BIS-4 sijoituksella, kerrassaan hienoa!!!
Aika pian koitoksen jälkeen lähdettiin ajelemaan kohti kotia ja oltiinkin Jämsässä jo yhdeksän maissa illalla.

 13.-14.6.2009

Lauantai-iltapäivänä lähdettiin ajelemaan kohti Kotkaa. Leiriydyttiin hotelli Cumulukseen perhehuoneeseen, joka ei ollut kyllä neliöillä pilattu;) Penny valloitti oitis parhaan sängyn itselleen ja minulle. Menimme vierailemaan Hartikka-Puustelli lauman luo. Kävimme koko porukalla uimassa. Järveen ei lasten ja Esan lisäksi kunnolla uskaltautunut kuin uimamaisteri Pelle. Penny tyytyi kahlailemaan rannassa ja Unoa nyt ei olisi homma voinut vähempää kiinnostaa. Iltakahvien ja -kaljojen jälkeen suunnattiin +27 asteiseen hotellihuoneeseen paistumaan. Yöunet jäivät kohtuullisen vähäisiksi...
Sunnuntaiaamiaisen jälkeen siirryttiin näyttelypaikalle, jossa tuomarina meillä oli Annukka Paloheimo. Olipa mukava tavata taas paljon tuttuja ja jutella mukavia. Ja vihdoin se kauan odotettu tapahtui: pääsimme ROP-kehään Pennyn isän Tarujen Penzin eli Zorron kanssa. Zorro valittiin rotunsa parhaaksi ja Penny sai vastakkaisen sukupuolen parhaan-tittelin höystettynä sertillä ja cacibilla, joka oli meidän toinen laatuaan. Päivä ei olisi voinut olla paljoa parempi.
Timppa ajeli sitten meidät nuokkuvat matkustajat kotiin ja jäämme odottamaan seuraavaa koitosta. Lähdemme kokemaan Rovaniemen yöttömän yön näyttelyn juhannusviikonloppuna.  

 31.5.2009

Pennyn ja minun avuksi ja seuraksi Mäntän näyttelyyn lähtivät juniori-kepo Karri kaverinsa Aleksin kanssa, sekä äitini. Tänä päivänä tuli todellinen hellekeli, luultavasti meidän näyttelyuran hikisin päivä! Yritimme epätoivoisesti etsiä varjopaikkaa kehän lähettyviltä. Kehä oli kuumalla asfalttikentällä, katselimme kaihoisasti nurmikenttien ja isojen puiden katveessa olevien kehien suuntaan.. Taina ja Aki saapuivat paikalle hieman meidän jälkeemme ja seuraamme liittyivät myös Gurun ja Gadin porukat.
Rhontteja oli tällä kertaa kilpailemassa 11. Guru ja Gadi suorittivat upean ensiesiintymisensä näyttelykehässä saaden molemmat kunniapalkinnon! Aki lunasti paikkansa toiseksi parhaana uroksena. Onnea! Penny sai tuomarilta ihanan vaaleanpunaisen nauhan ja hikisen kisan jälkeen pokkasi parhaan nartun tittelin ja sertin:) Valitettavasti emme kerenneet hengähtää hetkeäkään ennen ROP-kehää, vaan takaisin kisaan oli sännättävä. Linus eli Bawabu Zuberi Zuhri palkittiin rotunsa parhaana ja Penny oli täten vastakkaisen sukupuolen paras. Tuomarikin
huomasi, että tyttö oli lopussa aivan läkähtymispisteessä.
Hieno päivä kaiken kaikkiaan. Vielä kun keksisin keinon, jolla saisin ipanan juomaan näyttelytohinassa... Pitäisiköhän ruveta askartelemaan nakkijääpaloja? Helteisen urakan jälkeen Penny-neiti otti suihkun jäähallin nurkalla ja kurvasimme kotiin Jämsään. Haettiin Poju matkaan ja lähdettiin uimaan. Koko konkkaronkka nautti virkistävästä pulikoinnista täysin siemauksin. Viime kesästä on opittu se, että jokaisesta aurinkoisesta hetkestä tulee nauttia sata lasissa ;)

 7.5.2009

Tänään oli viimeinen kokoontuminen Kangasalalla Jirkan tottistelussa. Kontakti meidän välillämme on parantunut huomattavasti ja toivottavasti olemme kehittyneet myös siinä, ettei ulkopuolinen häiriö (lue, toiset koirat) häiritsisi toimintaamme. Nyt on vain otettava itseä niskasta kiinni ja muistettava liikkua myös ihmisten ilmoilla kesän aikana. Niin mukava kuin metsässä onkin samoilla ja juoksea, on meidän kyllä muistettava lompsotella myös hihnassa julkisilla paikoilla ;)
Parin viikon päästä pidetään Mäntän KR-näyttely, jonne olemme ilmoittautuneet. Sitä odotellessa nautitaan upeista kevätkeleistä !

6.5.2009

Timppa teki sateessa ja ukkosessa meille vuoden ensimmäisen verijäljen Haapajoen metsään. Ensin oman jälkensä työsti Elsa, karkeakarvainen kettuterrieri. Elsan jälkeen pääsi Penny töihin. Ipana oli intoa täynnä, kun sai valjaat päällensä ja painuttiin metsään. Penny otti jo matkalla ilmavainua Elsan jäljestä.
Oma jälki sujui mainiosti, huomattavasti varmemmin kuin viime syksynä. Makuut merkattiin hyvin, välillä oli otettava vainua myös ilmasta, mutta tämän jälkeen taas kuono maahan ja menoksi. Kaato eli sorkka löytyi upeasti. Voi sitä riemua ja onnistumisen iloa, kun perille päästiin.
Suunnitelmissa on tehdä jälkiä myös tuttavakoirille, on mieenkiintoista nähdä kuinka erirotuiset koirat toimivat.

 
25.4.2009

Lähdimme Lahden KV-näyttelyyn upeassa auringonpaisteessa. Näyttelypaikalla oli jo täysi hulina päällä. Tuomarina oli ensimmäistä kertaa virallisesti rhodeja tuomaroiva Juha Putkonen. Tuomari hoiti hommansa hyvin, koirilla oli hieman vaikeuksia liikkua liukkaalla lattialla ja kapeilla matoilla. Penny voitti upeasti luokkansa ja sijoittui PN-kehässä upeasti neljänneksi. Parhaaksi nartuksi valittiin hienon näyttelydebyytin tehnyt Malozin Sohvi !

 19.4.2009

Kun kerrankin omalla paikakunnalla koiranäyttely järjestetään, olihan siihen osallistuttava! Pakattiin auto ja siirryttiin pääkallonpaikalle Jämsänkosken jäähallille. Keli oli huhtikuisen raikas, pakkasta ja pohjoistuulta. Paljon ei auttanut, että kehät olivat hallissa sisällä, siellä oli ehkä vielä kylmempi kuin ulkona !
Rhodeja oli ilmoittautunut 5 ja tuomarina oli Tapani Pukkila. Mainiosti meni, vaikka ilmanala ei Afrikan tähdellemme mieluinen ollutkaan. ROP-kehässä kisailtiin Hannan ja Nemon kanssa. Suuren urheilujuhlan tuntua lisäsi se, että Nemo sai tänä päivänä Suomen Muotovalion arvon! Penny valittiin rotunsa parhaaksi ja alkoi todella pitkä ryhmäkehien odottelu. Timppa kävi hakemassa vähän evästä ja kun muutamia tunteja oltiin värjötelty, päästiin asiaan. Ipana sijoittui upeasti neljänneksi yhdistetyssä 4 + 6 - ryhmien kisassa. Komeat pokaalit ja ruokasäkki kainalossa viiletettiin kotiin lisäämään vaatetusta.
Hetken hengähdyksen jälkeen suhattiin jo kohti Tamperetta ja arkitottis-koulutusta. Kurssia vetää Jirka Vierimaa. On kiva päästä touhuamaan toisten samaa rotua edustavien kanssa, se kun on täällä Jämsässä mahdotonta. Kurssi jatkuu aina toukokuulle asti.
Kello taisi olla jo 21.30, kun kotiin päästiin. Enpä osaa sanoa, kuka meistä oli väsynein. Tai onnellisin. 

 16.3.2009

Uusi vuosi, vanhat kujeet...Alkuvuosi on mennyt rauhallisessa hiljaiselossa. Ihmisjäsenet laumastamme matkustivat vuoden kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi Aasian auringon alle. Poju ja Penny viettivät kissanpäiviä uskollisten dogsittereiden Annmarin ja Pekan hoivissa. Olemme nauttineet täysin siemauksin kuivasta ja rehellisestä talvikelistä. Ainoa ongelma koiralenkkeilyyn on tuon väen ja välineistön runsaus metsässä. Vastaan tulee hiihtäjiä, moottorikelkkailijoita, enduropyöriä jne. Ilvestä ei olla vielä tavattu!
Kävimme maaliskuussa tapaamassa Pennyn kasvattajaa Jennyä Naantalissa ja saimme vihdoin tutustua ihanan aurinkoiseen Oliveriin. Kuvasimme myös koiria, vaihtelevalla menestyksellä. Vuoden ensimmäinen näyttelykoitos käytiin Tampereen kansainvälisessä näyttelyssä 14.3.2009. Paikalle oli saapunut reilu parikymmentä rhodesialaista. Tuomarin hommaa hoiti Boris Baich Sloveniasta. Penny sijoitettiin nuorten luokassa toiseksi saaden ERInomaisen ja myöhemmin paras narttu-kehässä saavutettiin neljäs sija. Parhaan nartun tittelin sai Aava, Pinja avecinaan. Parhaan uroksen ja rotunsa parhaan tittelin nappasi, jälleen kerran, Pennyn komea isä Zorro, Tarujen Penzi. Kotiin tuomisina oli lahjoja ihanalle Pojulle, joka täytti 15.3. viisi vuotta. Onnea vielä kerran!' .